tekoaly-opas · 18. marraskuuta 2026

Saako Claudea käyttää? — NIS2-yritys tarvitsee ensin AI-strategian

Miten NIS2-velvoitteinen pk-yritys laatii AI-strategian: tavoitteet, nykytila, polku ja tekoälypolitiikka. Liiketoiminta ja tietoturva samalle puolelle.

Neuvotteluhuone vastavalossa: kaksi henkilöä kättelee pöydän ääressä, muut seuraavat

Moni suomalainen pk-yritys on tekoälyn kanssa samassa tilanteessa: tahtotila on kova, mutta käytännössä eletään vielä vuotta 2023. Osalla on ChatGPT, osalla Copilot, kukaan ei ole kytkenyt niitä yrityksen omiin järjestelmiin, ja työ on copy-pastea chatin ja Excelin välillä.

Jos yritys kuuluu NIS2-sääntelyn piiriin, tilanne on usein vielä jumissa. Keskustelu alkaa kysymyksestä “saako Claudea käyttää?”, tietoturva vastaa “ei vielä”, ja tekoäly jää muutamaksi pilotiksi.

Olemme viime aikoina käyneet tätä keskustelua useiden yritysten kanssa. Toimialat eroavat, mutta lähtötilanne ja ratkaisu ovat yllättävän samanlaiset. Tämä kirjoitus kokoaa, mistä AI-strategia meidän näkemyksemme mukaan koostuu — ja miksi NIS2 ei ole syy odottaa, vaan syy tehdä strategia ensin.

Strategia ensin, tekniikka sitten

Kun keskustelu alkaa työkalusta, liiketoiminta ja tietoturva ovat vastakkain. Toinen haluaa nopeutta, toinen kontrollia, ja molemmat ovat oikeassa.

Kun keskustelu alkaa tavoitteista, ollaan samalla puolella. Järjestys on tämä:

  1. Tavoitteet. Mitä tekoälyn pitää tuottaa liiketoiminnalle? Vähemmän hallinnon työtä, nopeampi tarjousprosessi, kasvu ilman samassa suhteessa kasvavaa henkilöstöä.
  2. Käyttötapaukset. Mitä oikeasti halutaan tehdä — ja millaista dataa kukin käyttötapaus käsittelee.
  3. Ratkaisu. Vasta sitten: mikä malli ja ympäristö täyttää tietoturvavaatimukset kuhunkin tarpeeseen.

Kun suunta on hyväksytty johtoryhmässä, tietoturvan tehtävä on löytää tapa — ei estää. Se on iso muutos IT:n roolissa, ja se tapahtuu vain, jos johto on päättänyt suunnasta.

Mitä NIS2 tarkoittaa tekoälyn käytölle

NIS2-direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön kyberturvallisuuslailla, joka tuli voimaan keväällä 2025. Lain piiriin kuuluvat pääsääntöisesti keskisuuret ja suuret yritykset laissa luetelluilla toimialoilla — ja välillisesti myös moni pienempi yritys, koska NIS2-asiakkaat vaativat toimitusketjultaan samaa tasoa. Oman asemasi voit tarkistaa Traficomin ohjeista.

Tekoälyn näkökulmasta NIS2 ei kiellä mitään. Se vaatii, että:

  • Johto vastaa. Riskienhallinta on johdon hyväksymää ja valvomaa, ei pelkästään IT:n asia.
  • Riskit tunnetaan. Mihin dataan tekoäly pääsee käsiksi, minne data liikkuu, ja kuka sen käsittelee.
  • Toimitusketju on hallinnassa. Tekoälypalvelun tarjoaja on toimittaja siinä missä muutkin: sopimukset, datan sijainti ja tietoturvataso arvioidaan.
  • Poikkeamat käsitellään. Myös tekoälyyn liittyvät tietoturvapoikkeamat kuuluvat yrityksen poikkeamaprosessiin.

Lisäksi EU:n tekoälysäädös edellyttää jo nyt, että tekoälyä käyttävä henkilöstö ymmärtää työkalujensa toiminnan ja riskit riittävällä tasolla.

Kaikki tämä on tehtävissä. Se vain pitää tehdä tietoisesti eikä työkalu kerrallaan.

AI-strategian neljä osaa

Hyvä AI-strategia vastaa kolmeen kysymykseen: mihin pyritään, missä ollaan nyt ja mitä polkua pitkin edetään. Neljäs osa tekee siitä työkalun eikä vain dokumentin.

1. Tavoitteet

Liiketoiminnan tavoitteet, joita tekoälyn pitää tukea, ja miten onnistumista mitataan. Keskusteluissamme tavoitteet ovat kuulostaneet esimerkiksi tältä:

  • Kiinteät kulut alas: hallinnon työmäärän keventäminen 1–2 henkilötyön verran
  • Operatiivisen työn sujuvoittaminen: työläiden manuaalivaiheiden vähentäminen
  • Myynnin prosessit: toistuvan työn automatisointi
  • Kilpailuetu: osaamisen ja parhaiden käytäntöjen monistaminen
  • Hallittu käyttöönotto: selkeä tekoälypolitiikka ja NIS2-näkökulmat kunnossa

Kannattaa kysyä myös: onko tavoitteita, jotka ovat mahdollisia vain tekoälyn avulla? Jos strategia on kasvattaa liikevaihtoa moninkertaiseksi henkilöstön pysyessä suunnilleen ennallaan, se ei onnistu ilman, että jokaisen funktion pullonkaulat puretaan.

2. Nykytila

Järjestelmät ja tiedot, joihin tekoäly voi päästä käsiksi, keskeiset prosessit, osaaminen sekä tietoturvan ja NIS2:n lähtötilanne.

Tässä vaiheessa löytyy yleensä se, mikä oikeasti hidastaa: paljon työtä pyörii Excelissä ERP:n ja CRM:n pinnan alla, lisenssit ovat hajallaan, ja isojen tarjousten mallinnus syö myynnin tuen viikkoja. Ne ovat myös parhaat paikat aloittaa.

3. Polku ja tekoälypolitiikka

Painopistealueet, vaiheistus ja periaatteet. Tähän kuuluu tekoälypolitiikka: mitä saa tehdä, millä datalla ja missä ympäristössä. NIS2-yritykselle politiikan pitää olla auditointikelpoinen — ei “käytä harkintaa”, vaan konkreettinen jako datan luottamuksellisuuden mukaan.

Teknologiavaihtoehtoja on useita, ja jokaiselle kuuluu hintalappu:

  • Microsoft-ympäristössä pysyminen (Copilot vahvemmilla malleilla), kun data on jo siellä ja EU-rajaus riittää.
  • Kärkimallit EU-pilvessä API-pohjaisesti, kulut käytön mukaan.
  • Avoimet mallit omalla raudalla, kun data ei saa poistua talosta. Ei käyttöpohjaisia kuluja, mutta palvelin ja ylläpito maksavat.
  • Yhdistelmä: malli valitaan tehtävän ja datan mukaan — kärkimalli vaativaan, kevyt ja oma luottamukselliseen.

Yhdistelmä on NIS2-yritykselle usein järkevin, koska se ratkaisee “kaikki tai ei mitään” -asetelman.

4. Arviointikehys

Ideoita on aina jo valmiina, esimerkiksi tekoälyapuri, joka kertoo työntekijälle: “näin paras kaveri tekisi tämän.” Ilman strategiaa jokainen idea on yhtä hyvä kuin seuraava.

Arviointikehys kysyy jokaiselta idealta samat kysymykset:

  • Mitä liiketoiminnan tavoitetta se tukee?
  • Mitä se edellyttää tiedoilta ja järjestelmiltä?
  • Mikä on sen datan luottamuksellisuusluokka — ja mikä ympäristö siksi sopii?
  • Missä vaiheessa polkua se on järkevä toteuttaa?

Kun kehys on olemassa, uudet ideat priorisoituvat itsestään, eikä jokaista tarvitse viedä erikseen johtoryhmään tai tietoturvan käsittelyyn.

Miten strategia tehdään käytännössä

Pk-yrityksessä AI-strategia ei ole puolen vuoden konsulttiprojekti. Meidän mallissamme se vaatii muutaman työpäivän ja etenee neljässä vaiheessa:

  1. Aloitustyöpaja johdon ja avainhenkilöiden kanssa: tavoitteet, odotukset ja ensimmäinen näkymä nykytilaan.
  2. Kartoitus ja haastattelut: järjestelmät, prosessit ja tietoturva sekä kahdenkeskiset keskustelut hallinnosta, operatiivisesta puolesta, myynnistä ja kentältä.
  3. Yhteenvetotyöpaja: strategia, polku ja arviointikehys yhdessä läpi.
  4. Viimeistely: palautteen perusteella valmis strategia ja tekoälypolitiikka.

Lopputuloksena yrityksellä on tekoälystrategia, henkilöstölle jaettava tekoälypolitiikka, tietoturva- ja NIS2-katsaus tekoälyn käytön reunaehdoista, nykytilakuva järjestelmistä sekä arviointikehys uusille ideoille.

Strategian jälkeen

Strategia on vasta lähtölaukaus. Sen jälkeen eteneminen voi olla:

  • AI lead -rooli vuokrajohtajana, joka avaa portit ja jalkauttaa tekoälyn funktio kerrallaan
  • rajattu projekti ensimmäiseen, selkeästi mitattavaan käyttötapaukseen
  • tai käyttökoulutukset, joilla valitut työkalut otetaan heti tehokkaaseen käyttöön funktioittain

Tärkeintä on, ettei tekoäly jää piloteiksi. Pilotti todistaa, että tekniikka toimii. Strategia ja jalkautus todistavat, että se tuottaa liiketoiminnalle.

Kysymykset, joilla pääset alkuun

Ennen kuin valitset työkalua, kysy johtoryhmässä:

  • Mitkä kolme liiketoiminnan tavoitetta tekoälyn pitäisi tänä vuonna tukea?
  • Missä funktiossa on pullonkaula, jota emme ratkaise rekrytoimalla?
  • Tiedämmekö, mihin dataan henkilöstön nykyiset tekoälytyökalut pääsevät käsiksi — ja minne se data menee?
  • Onko meillä tekoälypolitiikka, jonka auditoija hyväksyisi?

Jos vastaus johonkin näistä on “emme tiedä”, strategia on oikea ensimmäinen askel. Lue lisää AI-kartoituksista tai sovi tapaaminen — käydään tilanteenne läpi puolessa tunnissa.

Seuraava askel

Onko teillä tunnistettu agentti-tarve?

Kerro lyhyesti — mietitään yhdessä, onko tästä konkreettista hyötyä.